Sukututkimuksesta

MÄNTSÄLÄN TAPPERIEN SUKUSEURA:n sukukirjasta Ruotusotilaan perintö

 
Tapperien sukuseuran perustavana kokouksena voitanee pitää Oulussa 3.- 4.7.1976 järjestettyä tilaisuutta, jossa oli paikalla 44 sukulaista. Aikakirjojen mukaan silloin perustettiin toimikunta, jonka tehtäväksi tuli mm. kehittää sukututkimusta, kerätä tietoja suvun uusista jäsenistä ja täydentää jo olevia sukutilastoja.

Tämän jälkeen suvun kokoontumisia on pidetty mm. v. 1978 Hollolan Messilässä, v. 1981 Mäntsälän Hirvihaarassa, v. 1984 Espoon Hanasaaressa ja v. 1987 Suonenjoella.

Tämän kokoontumisen jälkeen ryhtyi sukutoimikunta toimenpiteisiin varsinaisen sukututkimuksen tekemiseksi. Yhdessä Kari Tarastin kanssa lankesi tehtäväksemme selvittää tämän aikaa vaativan työn suorittamistapa. Koottuani kaikki silloin käytettävissä oleva aineisto yhteen ja sovittuamme Ahlforsin suvun tutkijan Asmo K. Leppäkosken kanssa tutkimustehtävän suorittamisesta toimitin kaikki tiedot hänelle 1990 -luvun alussa. Asmo toimitti tekemänsä työn tulokset käyttöömme Oulun sukukokouksen yhteydessä 1998.

Sukukirjamme luettelo-osa perustuu pääosin mainittuun Leppäkosken työhön. On luonnollista, että sukumme lähtökohtaa tarkastellaan Mäntsälän kunnan Levannon kylän Hannulan talosta lähtien. Hannula oli muodostettu isonjaon jälkeen 1878 uudistilaksi, jota isännöi sotilas Juho Elgström.

Hannula oli hänen sukunsa omistuksessa ainakin 1800 -luvun lopulle saakka. Kun v. 1772 syntynyt Juhon tytär Liisa (taulu 2) otti toiseksi puolisokseen v. 1793 Hollolan kunnan Toivolan kylän Sylkkylän talosta tien päälle lähteneen Mikko Kallenpojan, oli talossa pitkään kaksi isäntäperhettä.

Liisan ja Mikon 11 -lapsisen perheen lisäksi Hannulassa oli v. 1767 syntyneen Liisan Tuomas -veljen perhe (taulu 130), v. 1771 syntynyt vaimonsa Maria Heikintytär ja heidän 9 lastaan.

Isännyyttä jatkoi Liisan ja Mikon v. 1798 syntynyt poika Kaapo (Gabriel). Hänellä oli v.1824 vihityn vaimonsa Hedvig Helena Eerontyttären kanssa kaikkiaan 10 lasta. Kun Kaapo oli kuollut 1864, joutuivat hänen silloin elossaolevat lapsensa, 7 poikaa ja tytär, ilmeisesti silloisen perimysjärjestyksen mukaan lähtemään talosta  muiden sukulaisten luo Liljendaliin.

Yksi näistä lapsista oli v. 1837 syntynyt Adolf Kaaponpoika Hannula, myöh. Adolf Tapper, ensimmäinen Tapper -sukunimeä pitänyt esi-isämme. (taulu 4).

Olen muuttanut Asmo K. Leppäkosken laatiman sukuluettelon yhdistyksemme nimen mukaisesti Tapper -keskeiseksi siten, että Adolf Tapperin jälkipolvet ovat kirjan alussa tauluissa 4-122. Tältä osalta olen myös päivittänyt kaikki tiedot niin hyvin ajan tasalle, kuin se suinkin on ollut mahdollista. On luonnollista, että tällaisessa selvityksessä on aina puutteita ja virheitä ja muutoksia tulee koko ajan.

Suomalaisuusaatteen ollessa korkeimmillaan osa tapperilaisista piti nimeä siinä määrin ruotsinkielisenä, että muutti nimensä. Werner Tapperin lapsista Arvi, Eine, Anna, Elli, Väinö, Hilma ja Irma muuttivat nimekseen Tapiola, vaikka äiti Sofia pitikin itsellään Tapper -nimen. Vain pojat Yrjö ja Paavo säilyttivät sukunimensä alkuperäisessä muodossa. Iisvedelle muuttaneen Adolf Tapperin poika Aarne muutti nimensä muotoon Tarasti, joten siis Tapiolat ja Tarastit ovat yhtä lailla Tappereita.

Jotkut sotkevat myös nimen Taitto kuuluvan tähän samaan joukkoon. Näin ei kuitenkaan ole, vaan nimi on tullut Eine Tapiolan aviopuolison Väinö Enckellin muutettua nimensä ennen naimisiin menoa muotoon Taitto.

Kaikki Tapperien jälkeen esitetyt taulut, nrosta 130 eteenpäin, ovat korjaamattomina Asmon työn tuloksia. Tässä vaiheessa en ole nähnyt tarpeelliseksi, eikä aikakaan olisi riittänyt, ruveta päivittämään Adolfin Hanén -nimisten sisarusten tietoja. Myös sukutoimikunta oli kokouksessaan sitä mieltä, että yhdistyksemme kannalta on tärkeintä tutkimuksen Tapper -osuuden mahdollisimman ajankohtaiset tiedot.

Adolf Tapperin veljistä Juhon tiedot ovat taulussa 135,  Fredrik taulusta 136 eteenpäin, Anna Henrika (Henrietta) taulusta 167 eteenpäin, Kaapo taulusta 201 eteenpäin, Erland taulusta 219 ja Lauri taulusta 229.

Kirjan loppuun on liitetty taulusta 241 eteenpäin toistotauluja suvuista Sylkkylä, Räntylä, Sihvola, Suojala, Hemmilä ja Ollila kertomaan sukuun tulleiden henkilöiden taustoista.

Esipolvitaulun avulla on aluksi kaavamaisesti esitetty eri sukuhaarojen avainhenkilöt. Tämän jälkeen tutkimus etenee taulujen käytön avulla siten, että kussakin taulussa on yksi perhe. Roomalainen luku taulun alussa kertoo monennestako polvesta on kyse Juho Elgströmistä lähtien. Jokaisessa taulussa on viittaus henkilön vanhempien tauluun.

Aikaisempien aikojen nimien esittämisessä on epämääräisyyttä, osa on suomenkielisessä, osa ruotsinkielisessä muodossa. Päämääränä on ollut löytää henkilöstä käytössä ollut nimen muoto. Tauluissa käytetään lasten kohdalla sitä nimeä, minkä hän on ensin saanut. Mahdollisesti muuttunut nimi esitetään tekstissä, esim. ”myöh. Tapper”.

Erillistä henkilöluetteloa ei kirjaan ole koottu. Sisällysluettelosta kuitenkin on löydettävissä eri sukuhaarat taulunumeroineen niin, että jokainen voi helposti löytää itsensä tämän avulla. Kaikki sukuluettelon tiedot perustuvat suvun jäseniltä saatuihin tietoihin, seurakuntien rekistereihin, rippikirjoihin, historiankirjoituksiin ja muihin arkistolähteisiin.

Alkuun olen kerännyt Anna Mäkelän ja Olli Taiton tutkimustuloksia omalta ajaltaan. Näiden tekstien tiedot saattavat osittain perustua muisteloihin ja tarinoihin, eivätkä kaikilta osin ole yhteneviä sukuluettelossa esitettyjen tietojen kanssa. Mielestäni näissä teksteissä kuitenkin on niin paljon sukumme tietoa, että niiden tallentaminen on perusteltua.

Muutamat tapperilaiset ovat antaneet erityisen panoksensa tämän julkaisun syntymiseen. Avaintehtävän on suorittanut Asmo K. Leppäkoski, hänelle suuret kiitokset. Monet lämpimät kiitokset esitän myös Anja Brotherukselle, Elli Alloselle ja Pirkko Toivoselle, jotka oma-aloitteisesti ovat toimittaneet muutostietoja kirjaan. Kiitokset myös Lauri Tarastille, Eija Hynniselle ja kaikille teille, jotka annoitte panoksenne kirjan syntymiseen joko tietoina tai valokuvina.

 
Pekka Taitto