Tapper-suvun jäsenten kertomia tarinoita suvun vaiheista:

OLLI TAITTO

Sukukokous Hirvihaaran Sepänmäellä 13.06.1981, kokousesitelmä

Aikaisemmilla kerroilla olen lopettanut kertomukseni Tapperin esivanhemmista Adolf Tapperiin, Lahden pappaan. Tällä kerralla aloitan tästä kantaisästämme, olihan hän ensimmäinen Tapper ja siinä mielessä kantaisä. Täällä on joukossa vielä yksi henkilö, joka on hänet nähnyt omin silmin; ikinuori, hiljattain 85 v. täyttänyt tätini Anna Toivonen, os. Tapper (Tapiola).

Tämän saman pitäjän (Mäntsälä) Levannon kylän Hannulan talo, joka 1700 -luvun lopulla oli suuremman maakirjatalon osa, uudistila, jonka oli raivannut Kustaan sodan sotilas Johan Elgström. Sotilas on kuollut melko nuorena ja leski Liisa Juhanintytär, paikkakuntalaisia alkujaan, syntynyt 1773, joutui uudelleen naimisiin vielä melko nuorena. Sulhanen ilmestyi Hollolan Toivolasta, Mikko Kallenpoika, s. 1766, kuollut 1823. Mikko Kallenpoika oli Sylkkylän talon lapsijoukosta nuorimpia ja maanviljelijän ammatti jatkui Mäntsälässä.

Mikolle ja Liisalle syntyi ainakin yksi poika, Gabriel Mikonpoika (asiakirjoissa esiintyy myös Juhaninpoika), s. 5.3.1798 Hannulassa. Tämän vaimo oli Heta-Leena Erkintytär, s. 7.1.1804, k. 11.8.1852, ei ollut paikkakuntalaisia.

Mikon vanhemmat olivat Kalle Heikinpoika (Sylkkylä) ja Liisa Arvintytär, elinajat 1739 - 16.4.1809 ja 1741 - 18.5.1816. Liisa oli myös Hämeestä, Kosken Hl Rekolasta. Kallen vanhemmat olivat Sylkkylän talon isäntäväkeä Heikki Heikinpoika 1714 - 5.11.1790 ja vaimonsa Leena Erkintytär 1723 - 2.9.1784.

Hannulassa syntyi Gabriel ja Heta-Leena Hannulalle ainakin viisi poikaa, näistä yksi oli 8.8.1837 syntynyt Adolf Gabrielinpoika. Hannulan talo oli itsenäinen, mutta ainakin jo edellämainittu talonhaltija Gabriel mainitaan lampuotina, siis koko tilan vuokraajana.

Lampuoti perheineen muutti sittemmin n. v. 1840 lampuodiksi saman pitäjän Soukkion kylän Pietilän taloon, missä perheen molemmat huoltajat kuolivat 1850 -luvun alussa. Lapset olivat tällöin vielä melko melko nuoria, Adolf mm. n. 15 -vuotias. Pojat muuttivat v. 1856 vanhimman Johanin johdolla äidin sukulaistaloon Liljendaliin, Michelspiltomin kylän Klåskavin taloon, jossa vanhemmat pojat olivat töissä ja nuoremmat pidettävänä.

Tytöt olivat jääneet kotipitäjään Mäntsälään eri taloihin piioiksi. Poikia oli tässä vaiheessa, kun oli asetuttu paikoilleen sukulaistaloon: Johan 30 v., Adolf 19 v., Gabriel 16 v., Erland 13 v. ja Lauri 10 v.

Seuraamme nyt esi-isämme Adolfin jälkiä:

Rengin työt eivät miellyttäneet ja kun ammatinvalinnasta ei tuolloin voinut juuri puhua, päätti Adolf antautua sotilaaksi. Kansallinen sotavoima oli tuolloin Suomen sodan jälkeen ollut melko olematon, olihan Suomen kansalle itse keisari Porvoon valtiopäivillä maaliskuussa 1809 säätyjen ehdotuksesta myöntänyt vapauden 50 vuodeksi asettamasta sotajoukkoja ja osallistumasta kustannuksiin.

Vuosina 1856 - 57 itämaisen sodan (ns. Krimin sodan) aikoihin ryhdyttiin kuitenkin perustamaan maahamme kansallisia jalkaväkipataljoonia. Tähän aikaan oli voimassa asevelvollisten otossa vielä vanha ruotujakojärjestelmä ja yhden ruodun ylläpitäjänä oli Mäntsälän pitäjän Sääksjärven kylän  Metsän talon omistaja Antti Antinpoika.

Yksi Uudenmaan tarkka-ampujapataljoonan komppania perustettiin Porvooseen ja kun Adolf oli tästä saanut tiedon, hakeutui hän Mäntsälään v. 1858 ja 1.4.1859 hänet otettiin mainitusta ruodusta sotilaaksi kyseiseen komppaniaan. Sinne kirjoittautuessaan hänelle annettiin sukunimi Tapper.

Hänen vakanssinsa on ollut luetteloiden mukaan tarkka-ampuja ja numero 3 29. komppaniassa. Siihen aikaan käsite tarkka-ampuja tarkoitti jalkaväkisotilasta, jolla oli aseistuksena rihlakivääri. Sotilaskortin mukaan Adolf Tapper oli 5 jalkaa ja 8,5 tuumaa pitkä (171,5 cm). Edelleen kerrotaan, että hän ”omaa tyydyttävän kristinuskon tietämyksen, on nuhteeton, hyvin kehittynyt, oikeus nauttia Herran pyhää ehtoollista ja on esteetön avioliittoon, rokotettu eikä hänellä ole mitään ruumiinvammaa.”

Sotapalvelus kesti 1 - 3 vuotta, jonka jälkeen sotilas siirrettiin varaväkeen ja asui ruodun kustantamassa sotilastorpassa, niinkuin Adolf Tapperkin asui Sääksjärvellä Metsän talossa. Adolf palveli tarkka-ampujana täydet 3 vuotta ja kirjoitettiin varaväkeen 1862.

 

Adolfin veljet jäivät Liljendaliin ja hajautuivat sinne.

Sotaväessä ollessaan Adolf meni naimisiin 30.9.1860 Matilda Sofia Kustaantyttären kanssa Mäntsälän Ohkolan Säijälästä. Tämän vanhemmat olivat 27.8.1836 vihityt Säijälän isäntäpari Kustaa ja Greta-Liisa. Kustaa Aadolf oli tullut Säijälään vävyksi Hausjärveltä.

Greta-Liisan 1. aviomies oli Tuomas Juhaninpoika, 1.1.1777 - 10.2.1833 ja hänen vanhempansa Säijälän edellinen isäntäväki. Greta-Liisa oli syntynyt Säijälässä 31.10.1798, vanhemmat Juhani Erkinpoika ja Greta Kallentytär, 18.12.1771 - 6.4.1813 ja 30.12.1771 - 15.10.1809. Heidät oli vihitty 24.10.1793 ja morsian oli Ohkolan Hemmilän talosta.

Juhani Erkinpojan vanhemmat olivat Erkki Matinpoika 16.7.1748 - 21.3.1809 ja Greta Juhanintytär 1745 - 26.3.1809. Erkki Matinpojan vanhemmat, siis edellinen polvi Säijälää, olivat Matti Juhaninpoika 28.5.1720 - 6.1.1771 ja Liisa Juhanintytär 1730 - ?. Heidät oli vihitty 14.7.1745 ja morsian oli Ohkolan Anttilasta.

Matin vanhemmat olivat sotilas Juhani Simonpoika ja Valpuri Arvintytär. Juhani oli kuollut armeijassa ja kun Valpuri oli kuollut 23.9.1767 ja koska hän kuollessaan oli leski, oli Juhanin täytynyt kuolla sitä ennen. Jo mainitun Greta Kallentyttären vanhemmat olivat Ohkolan Hemmilän isäntäväkeä Kalle Kallenpoika ja Johanna Iisakintytär, vihityt 3.3.1765. Johanna oli Ohkolan Ollilasta. 

Adolfin perhe kasvoi ja sotilaan palkka oli niukka ja ruotumökin palsta vähäinen. Perhe muuttikin Sääksjärveltä Nummisiin v. 1869 Ojalan torpan pitäjäksi. Tähän aikaan oli perheessä 3 lasta. Kun maatyö ei nytkään Adolfia miellyttänyt muutti perhe edelleen seuraavana vuonna Ohkolan Kaukkasiin, jonne oli vastikään perustettu rullatehdas ja jossa Adolf oli tehtaan ajurina, työmiehenä ja työnjohtajanakin.

Rullatehdas muutti v. 1883 Lahteen Tornator -nimisenä ja Adolf Tapper muutti perheineen mukana asettuen asumaan Tornatorin alueelle. Hän oli tehtaalla työssä kuolemaansa saakka, viimeksi porttivahtina. Hän kuoli 2.9.1905 juuri ennen suurlakon pyörteitä ja Lahden kaupungiksi tuloa. Hänet on haudattu Lahden vanhalle hautausmaalle, vieressä vaimonsa Matilda, Lahden mummu, joka kuoli 12.9.1913.

Lapsia oli perheellä 6, Werner näistä vanhimpana syntyi Sääksjärvellä 18.8.1861. Perheen muuttaessa Lahteen jäi Werner täysi-ikäisenä Mäntsälään. Erityisenä syynä jäämiseen oli morsian Anna Sofia Ahlfors, s. Hausjärven Maitosten kylässä 21.12.1868. Heidät vihittiin 23.9.1886. Werner kuoli melko nuorena 26.10.1908. Heillä oli 10 lasta, joista 3 on vielä joukossamme.

Olli Taitto